Teho-osaston uusinnat on kesän kunniaksi aloitettu ensimmäisestä kaudesta lähtien. Mainiota! Seurasin sarjaa tosi tarkkaan varmaan kymmenen kautta. Into hiipui jossain vaiheessa, vaikka viimeiseen kauteen asti sarja oli ilmeisesti laadukas.
Nyt ekoja jaksoja katsoessa on hauska muistella mitä jatkossa tulee tapahtumaan. Tässä ekassa kaudessa keskeinen jännite on kahden päälääkärin, Susanin ja Markin, toivoton love story. Näiden kahden piti olla luodut toisilleen. No, Susan kuitenkin lähti "toiseen kaupunkiin" ja Mark kuoli muutaman kauden päästä. Sittemmin Susan seukkaili useammankin vakkarilääkärin kanssa. Eikö hän ollut pitkään John Carterin kanssa? Entä Peter Bentonin? Carterilla oli myös hämmentävän monta "ainutta oikeaa".
Sarjaa tehtiin 15 kautta. Se on paljon. Vauhdikkaassa tv-sarjassa pitää tapahtua yhtä jos toista, jotta katsojat jaksavat seurata. Kuitenkin jatkuvat käänteet tuntuvat katsojasta oudolta, kun on virittäytynyt ajatukseen, että "lopulta noi sitten saavat toisensa ja elävät elämänsä loppuun asti yhessä".
Täytyy vielä muuten muistella ensi kokemustani tv-sarjarealismista. Baywatchin Jill kuoli hainpuremaan. Isosisko kertoi silloin, että aika ajoin tv-sarjoissa kuolee ihmisiä, koska näyttelijät eivät enää halua jatkaa. Uudestaan siskolla oli selitettävää, kun Kauniiden ja Rohkeiden Thorne vaihtui. Aina hahmon ei ole pakko kuolla vaikka näyttelijä lähtisikin litomaan. :)
ps. Kiitos kommenteista. Kiva, että joku lukee.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti